Lämpöpumppujärjestelmät ovat nousseet suosituksi vaihtoehdoksi suomalaisissa kodeissa, kun etsitään energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä lämmitysratkaisuja. Kaksi suosituinta vaihtoehtoa ovat maasta lämpöä keräävä järjestelmä sekä ulkoilmasta energiaa ottava vesikiertoinen ratkaisu. Näiden kahden tekniikan välillä valitseminen voi olla haastavaa, sillä molemmilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tässä artikkelissa vertailemme näitä lämmitysjärjestelmiä kattavasti ja autamme sinua löytämään juuri sinun kotiisi sopivimman ratkaisun.
Mikä on maalämpöpumpun ja ilmavesilämpöpumpun ero?
Näiden kahden lämpöpumppujärjestelmän perustavanlaatuinen ero piilee niiden energiankeräystavassa. Maalämpöpumppu kerää lämpöenergiaa maaperästä, kalliosta tai vesistöstä. Järjestelmä hyödyntää maaperän tasaista lämpötilaa, joka pysyy noin 5-8 asteen välillä ympäri vuoden. Lämmönkeruupiiri asennetaan joko vaakatasoon noin metrin syvyyteen tai porataan kallioon pystysuorana kaivona, jonka syvyys voi olla jopa 200-300 metriä.
Ilmavesilämpöpumppu puolestaan ottaa lämpöenergiansa suoraan ulkoilmasta. Järjestelmä koostuu ulkoyksiköstä, joka kerää lämpöä ilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Tämä tekniikka on asennukseltaan yksinkertaisempi, sillä se ei vaadi maankaivuutöitä tai porauksia.
Teknisesti molemmat järjestelmät toimivat samalla periaatteella: ne siirtävät lämpöenergiaa kylmemmästä ympäristöstä lämpimämpään hyödyntäen kylmäainekiertoa ja kompressoria. Lämpökerroin (COP) kertoo, kuinka tehokkaasti pumppu tuottaa lämpöenergiaa suhteessa käytettyyn sähköenergiaan. Maalämpöpumpun lämpökerroin on tyypillisesti 3-5, mikä tarkoittaa, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan 3-5 kilowattituntia lämpöenergiaa. Ilmavesilämpöpumpun lämpökerroin vaihtelee enemmän ulkolämpötilan mukaan, ollen parhaimmillaan 2-3 lämpimämmissä olosuhteissa.
Maalämpöpumpun etu on sen vakaa toiminta ympäri vuoden, sillä maaperän lämpötila pysyy melko tasaisena. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuus sen sijaan laskee merkittävästi ulkolämpötilan pudotessa, mikä on huomioitava erityisesti Suomen kylmissä talviolosuhteissa.
Kumpi on kustannustehokkaampi: maalämpö vai ilmavesilämpö?
Kustannustehokkuutta arvioitaessa on tarkasteltava sekä alkuinvestointia että pitkän aikavälin käyttökustannuksia. Alkuinvestoinnin osalta ilmavesilämpöpumppu on selvästi edullisempi vaihtoehto. Tyypillisesti sen hankinta- ja asennuskustannukset ovat noin 8 000–15 000 euroa, kun taas maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannus on yleensä 15 000–25 000 euroa omakotitalossa.
Maalämpöpumpun korkeampi hinta selittyy vaativammalla asennustyöllä, erityisesti lämmönkeruupiirin asentamisella, joka vaatii joko laajoja kaivuutöitä tai kallioporauksen. Ilmavesilämpöpumpun asennus on huomattavasti yksinkertaisempi ja nopeampi prosessi.
Käyttökustannuksissa maalämpöpumppu kuitenkin vie voiton. Sen parempi hyötysuhde ja tasaisempi toiminta ympäri vuoden tarkoittavat pienempää sähkönkulutusta. Keskimäärin maalämpöpumppu kuluttaa noin 20-30% vähemmän sähköä kuin ilmavesilämpöpumppu vuositasolla tarkasteltuna.
Takaisinmaksuajat vaihtelevat merkittävästi riippuen kiinteistön koosta, energiankulutuksesta ja aiemmasta lämmitysjärjestelmästä:
- Siirryttäessä öljy- tai sähkölämmityksestä maalämpöön takaisinmaksuaika on tyypillisesti 7-12 vuotta.
- Ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuaika samassa tilanteessa on yleensä 5-8 vuotta pienemmän alkuinvestoinnin ansiosta.
- Suuremmissa kiinteistöissä, joissa energiankulutus on suurta, maalämpöpumpun takaisinmaksuaika lyhenee.
Energiansäästöpotentiaali on molemmilla järjestelmillä merkittävä. Maalämpöpumpulla voidaan saavuttaa jopa 60-70% säästö lämmityskustannuksissa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, kun taas ilmavesilämpöpumpulla säästö on tyypillisesti 40-60%. Pidemmällä aikavälillä maalämpöpumpun korkeampi alkuinvestointi maksaa itsensä takaisin pienempien käyttökustannusten muodossa.
Sopiiko maalämpöpumppu vai ilmavesilämpöpumppu paremmin omakotitaloon?
Valinta näiden kahden järjestelmän välillä riippuu monista tekijöistä, joista keskeisimpiä ovat talon koko, tontin ominaisuudet ja nykyinen lämmitysjärjestelmä. Talon koolla on merkittävä vaikutus: suuremmissa, yli 150 neliömetrin omakotitaloissa maalämpöpumppu on usein kannattavampi ratkaisu korkeamman energiantuotannon ja paremman hyötysuhteen ansiosta. Pienemmissä taloissa ilmavesilämpöpumppu voi olla kustannustehokkaampi vaihtoehto matalamman alkuinvestoinnin vuoksi.
Tontin koko ja maaperän laatu ovat ratkaisevia tekijöitä maalämpöpumpun soveltuvuutta arvioitaessa. Maalämpöpumppu vaatii joko riittävän suuren tontin vaakaputkistolle (noin 500-1000 m²) tai kallioperän lämpökaivoa varten. Savinen maaperä soveltuu huonommin lämmönkeruuseen kuin kostea maaperä. Jos tontti on pieni tai kallioinen, pystysuora lämpökaivo on usein ainoa vaihtoehto, mikä nostaa kustannuksia.
Ilmavesilämpöpumppu ei aseta erityisiä vaatimuksia tontille, mikä tekee siitä joustavan vaihtoehdon ahtaammillekin tonteille tai alueille, joissa maaperä on haastavaa.
Vanhan lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa on huomioitava:
- Jos talossa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä (esim. öljy- tai puulämmitys), siirtyminen kumpaankin lämpöpumppujärjestelmään on suhteellisen helppoa.
- Suoran sähkölämmityksen korvaaminen vaatii vesikiertoisen järjestelmän asentamisen, mikä nostaa kustannuksia merkittävästi.
- Vanhan lämmitysjärjestelmän hyödyntäminen varalämmitysjärjestelmänä voi olla järkevää erityisesti ilmavesilämpöpumpun kanssa kovimmilla pakkasilla.
Costella Oy:n asiantuntijat suosittelevat aina kohdekohtaista arviointia, jossa huomioidaan kiinteistön yksilölliset ominaisuudet ja asiakkaan tarpeet. Näin varmistetaan optimaalinen lämmitysratkaisu jokaiseen kotiin.
Miten ilmasto ja sijainti vaikuttavat lämpöpumpun valintaan?
Suomen vaihtelevat ilmasto-olosuhteet ovat merkittävä tekijä lämpöpumppujärjestelmän valinnassa. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuus on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Sen lämpökerroin laskee huomattavasti lämpötilan pudotessa alle -10 °C, ja erittäin kylmissä olosuhteissa (alle -20 °C) sen teho voi laskea merkittävästi. Modernit ilmavesilämpöpumput toimivat yhä tehokkaammin myös kylmemmissä olosuhteissa, mutta kovimmilla pakkasilla tarvitaan usein lisälämmitystä.
Vuodenaikojen vaikutus ilmavesilämpöpumpun toimintaan on huomattava: keväällä, kesällä ja syksyllä järjestelmä toimii erinomaisella hyötysuhteella, mutta talven kylmimpinä kuukausina tehokkuus laskee juuri silloin, kun lämmitystä tarvitaan eniten.
Maalämpöpumpun toiminta puolestaan pysyy tasaisena ympäri vuoden, sillä maaperän lämpötila säilyy melko vakiona noin 5-8 asteessa muutaman metrin syvyydessä. Tämä tekee maalämpöpumpusta erityisen soveltuvan Suomen kylmiin talviolosuhteisiin.
Alueellisesti tarkasteltuna:
- Etelä-Suomessa, jossa talvet ovat leudompia, ilmavesilämpöpumppu voi olla riittävä ja kustannustehokas ratkaisu.
- Keski- ja Pohjois-Suomessa, jossa talvet ovat pidempiä ja kylmempiä, maalämpöpumpun tasainen toiminta tuo merkittäviä etuja.
- Rannikkoalueilla, joissa ilmankosteus on korkea, ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikön huurteenpoistosyklit voivat olla tiheämpiä, mikä vaikuttaa energiatehokkuuteen.
Lämpöpumpun mitoitus on erityisen tärkeää ilmaston kannalta. Pohjoisemmassa Suomessa ilmavesilämpöpumppu kannattaa mitoittaa hieman suuremmaksi kuin etelässä, jotta se selviää kylmemmistä olosuhteista. Maalämpöpumpun mitoituksessa keskeistä on lämpökaivon tai vaakaputkiston riittävä mitoitus, jotta järjestelmä tuottaa riittävästi energiaa myös kovimmilla pakkasilla.
Costella Oy:n ammattilaiset ottavat aina huomioon kiinteistön sijainnin ja paikalliset ilmasto-olosuhteet suunnitellessaan optimaalista lämmitysratkaisua asiakkailleen.