Maalämpöä ei voi asentaa kaikissa tilanteissa. Suurimmat esteet liittyvät maaperän laatuun, kiinteistön ominaisuuksiin, taloudellisiin tekijöihin ja lupakäytäntöihin. Kalliopohjainen maaperä, liian pieni tontti, korkeat asennuskustannukset tai puuttuvat luvat voivat tehdä maalämpöasennuksesta mahdotonta. Nämä rajoitteet on hyvä selvittää etukäteen ennen investointipäätöstä.
Milloin maaperä ei sovellu maalämmön asennukseen?
Maaperä estää maalämmön asennuksen, kun se on liian kallioista, märkää tai kun tontti on liian pieni. Kalliopohjainen maaperä vaikeuttaa poraamista merkittävästi ja nostaa kustannuksia. Märkä maaperä tai korkea pohjavesi voivat tehdä keruuputkiston asennuksesta epäkäytännöllistä.
Pienillä tonteilla ei ole riittävästi tilaa keruuputkistolle. Vaakasuuntainen keruuputkisto vaatii vähintään 300-400 neliömetriä vapaata maapinta-alaa. Pystysuuntainen järjestelmä tarvitsee tilaa porauskalustolle ja riittävän etäisyyden naapurin rajasta.
Myös maaperän lämmönjohtavuus vaikuttaa soveltuvuuteen. Kuiva hiekka tai sora johtavat lämpöä huonosti, mikä heikentää järjestelmän tehokkuutta. Savimaa sen sijaan soveltuu hyvin maalämmölle sen hyvän lämmönjohtavuuden ansiosta.
Mitkä kiinteistön ominaisuudet estävät maalämmön asennuksen?
Kiinteistön fyysiset ominaisuudet voivat estää maalämmön asennuksen, kun lämmitystehontarve on liian pieni tai suuri, rakennuksessa ei ole tilaa lämpöpumpulle tai nykyinen lämmitysjärjestelmä ei sovellu yhteiskäyttöön. Vanhat rakennukset voivat vaatia mittavia muutoksia.
Lämpöpumppu tarvitsee sisätiloissa riittävästi tilaa asennukselle ja huollolle. Kellariton talo tai ahdas tekniikkatila voivat tehdä asennuksesta mahdotonta. Myös riittävä sähköteho on välttämätön – vanha sähköpääkeskus saattaa vaatia uusimista.
Rakennuksen ikä ja energiatehokkuus vaikuttavat soveltuvuuteen. Huonosti eristetty vanha talo tarvitsee korkean lämmitystehon, mikä voi tehdä maalämmöstä epätaloudellista. Toisaalta hyvin eristetyssä pientalossa lämmitystehontarve voi olla niin vähäinen, ettei investointi ole järkevä.
Milloin maalämpö ei ole taloudellisesti kannattavaa?
Maalämpö ei ole taloudellisesti kannattavaa, kun asennuskustannukset ovat suhteessa liian korkeat lämmitystarpeeseen nähden tai kun nykyinen lämmitysmuoto on jo edullinen. Takaisinmaksuajan tulisi olla alle 15-20 vuotta, jotta investointi on järkevä.
Pienissä rakennuksissa, joissa lämmityskustannukset ovat alhaisia, maalämmön asennuskustannukset voivat olla suhteettoman suuret säästöihin nähden. Myös tilanteissa, joissa kiinteistössä on jo toimiva ja tehokas lämmitysjärjestelmä, vaihto ei välttämättä ole taloudellisesti perusteltua.
Sähkön hinta vaikuttaa kannattavuuteen merkittävästi. Jos sähkö on kallista eikä ole odotettavissa hinnan laskua, maalämpöpumpun käyttökustannukset voivat nousta odotettua korkeammiksi. Tällöin esimerkiksi kaukolämpö tai maakaasu voivat olla kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja.
Mitkä lupa- ja säädösasiat voivat estää maalämmön asennuksen?
Lupa- ja säädösasiat estävät maalämmön asennuksen, kun pohjavesisuojelu kieltää porauksen, naapurit eivät anna suostumustaan tai rakennusluvat eivät ole kunnossa. Erityisesti pohjavesialueilla rajoitukset ovat tiukkoja ja voivat estää asennuksen kokonaan.
Kaavoituksessa voi olla määräyksiä, jotka rajoittavat maalämmön asennusta. Tiiviisti rakennetuilla alueilla naapureiden suostumus voi olla vaikea saada, erityisesti jos poraus tehdään lähellä rajaa. Myös mahdolliset muinaisjäännökset tai luonnonsuojelualueet voivat estää työt.
Kerrostaloissa ja rivitaloissa yhtiöjärjestyksen määräykset voivat estää muutokset lämmitysjärjestelmään. Tällöin tarvitaan yhtiökokouksen päätös, joka voi olla vaikea saada aikaan. Vuokra-asunnoissa isännöitsijän lupa on välttämätön ennen töiden aloittamista.
Maalämmön asennus ei ole aina mahdollista, mutta useimmat esteet voi selvittää etukäteen. Ammattilaisen arvio auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Huolellinen suunnittelu ja lupien selvittäminen säästävät aikaa ja rahaa.